Etsi

Verotus

Osakeyhtiöiden verotus helpottuu – Tulolähdejako poistuu

Aikaisemmin yrityksen liiketoiminnan verotus on noudattanut elinkeinoverolakia, mutta jos yrityksellä on ollut muita tuloja, kuten vuokratuloja, niitä on verotettu tuloverolain mukaan. Heinäkuun alussa astuu voimaan laki, jonka mukaan tulolähdejako poistuu.

Yritysten verotus yksinkertaistuu, sillä eduskunta hyväksyi tammikuun lopussa elinkeinoverolain muutoksen tulolähdejaon poistamiseksi osakeyhtiöiltä. Laki muuttuu 1.7.2019 siten, että muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa, eli jo 2019 puolella alkavia kalenterivuodesta poikkeavia tilikausia.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että uusia säännöksiä sovelletaan jo sellaisten vireillä olevien tilikausien verotuksessa, jotka päättyvät vuoden 2020 puolella.

Aikaisemmin yrityksen liiketoiminnan verotus on noudattanut elinkeinoverolakia, mutta jos yrityksellä on ollut muita tuloja, kuten vuokratuloja, niitä on verotettu tuloverolain mukaan. Osakeyhtiö ei ole voinut kuitata keskenään elinkeinotoiminnan ja muun toiminnan tuloa ja tappiota.

Suomen Yrittäjien veroasioista vastaava päällikkö Sanna Linna-Aro antaa esimerkin siitä, miksi aikaisemin tapa on voinut olla yrittäjille ongelma:

– Jos esimerkiksi konepajaliiketoimintaa harjoittavalla yhtiöllä on kaksi kiinteistöä, joista vain toinen on ollut liiketoiminnan käytössä, se voi laittaa toisen kiinteistön vuokralle ja saada siitä tuloa. Yhtiön konepajaliiketoimintaa verotetaan elinkeinoverolain mukaan ja vuokraustoimintaa tuloverolain mukaan. Molemmista maksetaan 20 prosenttia veroa, mutta ongelma syntyy, jos liiketoiminta olisi ollut tappiollista ja vuokraustulo voitollista. Yhtiö ei ole voinut kuitata vuokraustoiminnasta saamillaan tuloilla liiketoiminnan tappiota. Se ei ole tarkoituksenmukaista, koska kyseessä on yksi ja sama yritys, Linna-Aro sanoo.

Edellä kuvatussa tilanteessa yhtiö on joutunut maksamaan vuokraustoiminnan tuloista veroa, mutta lainsäädäntömuutoksen myötä yhtiö voi vähentää liiketoiminnan tappiota vuokraustoiminnasta saamistaan tuloista. Jos esimerkiksi liiketoiminta olisi 100 000 euroa tappiolla ja vuokraustoiminnan tulot 100 000 euroa plussalla, yhtiö maksaa veroja jatkossa nolla euroa, kun aikaisemmin se olisi joutunut maksamaan 20 000 euroa.

Osakeyhtiö ja muut yhteisöt erikseen

Muutoksen myötä yhteisöt jakautuvat kahteen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä, johon kuuluvat kaikki tavalliset osakeyhtiöt, yhteisöjen verotuksessa sovellettaisiin aina elinkeinoverolakia. Näiltä yhteisöiltä muun toiminnan tulolähde siis poistuu.

Jatkossa siis yhteisön kaikki tulonhankkimismenot ja vähennyskelpoiset korkomenot voidaan vähentää elinkeinotulolähteen tuloista. Erilaisista toiminnoista aiheutuneet tappiot voitaisiin niin ikään vähentää joustavasti tulolähteen sisällä eräitä vähäisiä rajoituksia lukuun ottamatta.

Toiseen ryhmään kuuluisivat yhteisöt, joiden toiminta olisi elinkeinobverolain alaista vain silloin, jos toiminta täyttää elinkeinotoiminnan tunnusmerkit. Tällaisia ovat muun muassa yleishyödylliset yhteisöt, julkisyhteisöt ja asunto-osakeyhtiöt sekä keskinäiset kiinteistöyhtiö. Näillä tulolähde määräytyy toiminnan luonteen mukaan, kuten ennen muutosta.

Maatalouden tulolähteeseen uudistuksella ei ole vaikutusta, vaan se säilyy jatkossakin.

Uutuutena muu omaisuus

Elinkeinoverolakiin lisätään uusi omaisuuslaji nimeltään muu omaisuus. Muuhun omaisuuslajiin kuuluu sellainen omaisuus, jolla on löyhempi liityntä yhteisön elinkeinotoimintaan ja jota ei voida lukea mihinkään muuhun omaisuuslajiin kuuluvaksi. Näitä ovat esimerkiksi rahoitus-, vaihto-, käyttö- tai sijoitusomaisuus. Taloustaito-lehden esimerkin mukaan sijoitusasunto on muuta omaisuutta, mutta työntekijän työsuhdeasunto on käyttöomaisuutta. 

Omaisuuslajilla on merkitystä esimerkiksi hankintamenon jaksottamisen ja arvonalennusten vähennyskelpoisuuden kannalta.

Uudessa omaisuuslajissa luovutusvoitot ovat veronalaista tuloa mutta luovutustappiot vain rajallisesti vähennyskelpoista menoa. Rajoitus koskee vain henkilöyhtiöiden yhtiöosuuksien sekä muiden kuin kiinteistöyhtiöiden osakkeiden luovutustappioita. Tällainen tappio on vähennyskelpoinen vain muun omaisuuden luovutuksesta syntyneistä veronalaisista voitoista verovuonna ja viitenä seuraavana vuonna.

– Tätä rajoitusta on kritisoitu lainsäädäntöprosessin aikana, mutta sen tarkoitus on rajoittaa esimerkiksi mahdollisuutta kattaa osakeluovutuksista syntyneitä tappioita konserniavustuksella, Linna-Aro kertoo.

Konserniavustusten käyttöala laajenee

Konserniavustuksen antajien ja saajien piiri laajenee huomattavasti nykyisestä. Kun osakeyhtiön verotuksessa sovelletaan elinkeinoverolakia, yhteisö kuuluu konserniavustuksen piiriin siitä riippumatta, onko sen toimintaa pidettävä liiketoimintana.

– Konserniavustus laajenee esimerkiksi niin sanottuihin  holding-yhtiöihin, kun aikaisemmin sekä konserniavustuksen saajan että antajan tuli harjoittaa liiketoimintaa. Jatkossa myös tällaiset muuta toimintaa harjoittavat yhtiöt voivat siten tasata tulostaan, kun konserniavustuksen edellytykset täyttyvät, Linna-Aro sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi