Etsi

Yrittäjyys

Ugandasta Suomeen muuttanut Harriet ei halunnut uudelleenkoulutukseen, vaan yrittäjäksi

Vaikka viranomaiset eivät innostuneet Harriet Aryendan liiketoimintasuunnitelmasta vuonna 2012, Aryenda päätti yrittää. Tänä päivänä hänen Helsingissä sijaitseva liikkeensä on joillekin asiakkaille nähtävyys.

Jos Ugandasta Suomeen muuttanut Harriet Aryenda olisi kuunnellut viranomaisia, hänen tämänpäiväinen työasunsa olisi valkoinen. Aryenda hehkuu kuitenkin värikkäässä, itse maahantuomassaan mekossa.

– En innostunut, kun minulle ehdotettiin uudelleenkouluttautumista TE-toimistossa. TE-toimiston edustaja puhui parhaista työmahdollisuuksista ja lähi- ja sairaanhoitajakoulutuksista, mutta minulla oli muuta mielessä, Harriet Aryenda kertoo.

Suomalaisen puolisonsa vuoksi Helsinkiin muuttanut Aryenda halusi yrittäjäksi, eikä edes kielikoulutuksen kautta.

– Minulla oli monia suomea opiskelevia tuttavia, mutta edes heidän kielitaitonsa ei ollut kovin hyvä. Laskeskelin vuosia, ja ajattelin, että haluan työllistää itseni mahdollisimman pian.

Hänen Ugandan Kampalassa suorittamansa yliopistotutkinto oli jo hyväksytty sosionomin pätevyytenä Suomessa.

– En ottanut mitään tukia, edes sopeutumisrahaa, Suomeen tultuani, mutta minun ei tarvinnut mennä myöskään työvoimaviranomaisten ihan alussa ehdottamiin siivoushommiin, Aryenda kertoo.

Afrikassa naisilla paljon yrityksiä 

Vuonna 2009 Suomeen muuttanut nainen työskenteli aluksi päiväkodissa ja koulun iltapäiväkerhon vetäjänä. Ajatus yrittäjyydestä kirkastui äitiysloman aikana.

– Minulla oli ollut pientä myyntitoimintaa jo Ugandassa sen lisäksi, että tein katulapsityötä.

Omaa kauppaa suunnitellessaan Aryenda oli luottavainen: hän uskoi, että afrikkalaiset sisustustuotteet, kankaat, käsityöt ja luonnonkosmetiikka löytävät oman asiakaskuntansa.

– En ajatellut, että kaikki pitää tehdä vaikeimman ja isojen taloudellisten riskien kautta, vaan että kasvatan tuotevalikoimaa pikkuhiljaa.

Hän toivoo, että afrikkalaiset naiset nähtäisiin potentiaalisina toimijoina myös Suomessa.

– Me maahanmuuttajat – naiset ja miehet - olemme rohkeita, sillä olemme ottaneet riskin jo, kun olemme jättäneet kotimaamme, kulttuurimme, sukumme ja kielemme. Kun kokemus puhuu, kielikin on monessa kohtaa toisarvoinen asia, Aryenda sanoo.

Itä-Afrikassa se, että korkeasti koulutetuilla naisilla on päätyön lisäksi vaikkapa kioski tai pieni vaatemyymälä, on tyypillistä. Harriet Ayendakin oli saanut tuntumaa yritystoimintaan jo kotimaassaan.

Ugandassa on maailman eniten yrityksiä väkilukuun nähden, ja siellä naiset ovat niin perheenpäitä kuin yrittäjiä.

Aryenda on luennoinut yrittäjäksi ryhtymisestä Uganda-Suomi -seurassa.

– Suomalainen byrokratia ei ole mahdotonta, pitää vaan uskoa omiin ideoihin. Ja meidän naisten pitää tiedostaa, että Suomi on vapaa maa. Täällä nainen saa valita, ei kannata jäädä kotiin masentumaan.

TE-toimisto epäili kannattavuutta

Harriet Aryenda ei saanut aluksi tukea liiketoimintasuunnitelmalleen.

– Minulle sanottiin, että afrikkalaisille tuotteille ei ole riittäviä markkinoita, mutta puhuin ja puhuin.

Lopulta TE-toimisto myönsi hänelle starttirahan, ja Natural Beauty Shop, Finland avattiin Helsingin Hämeentiellä vuonna 2012.

Nykyisin Sörnäisissä sijaitsevalla liikkeellä on myös verkkokauppa. Eniten kysytään omistajan itse tekemää, itäafrikkalaisen perinteen mukaista luonnonkosmetiikkaa.

– Esimerkiksi Ugandasta tilaamani shea, eli karite, on helppokäyttöisempää ja pehmeämpää kuin se shea, jota Suomessa myytävissä tuotteissa käytetään.

Tuotteensa Aryenda tekee erillisissä toimitiloissa.

– Me puhutaan tehtaasta vielä vähän vitsaillen, tällä hetkellä jo myös miehensä työllistävä Harriet sanoo.

Natural Beauty Shop, Finlandin verkkokaupasta vastaava Topi Nakari kertoo, että toiminnan laajentamista on harkittu.

– Curly girl -muoti ja siihen liittyvät tuotteemme ovat räjäyttäneet myyntimme. Ja kyllä maineemmekin on levinnyt. Yksikin naisasiakas tuli Rovaniemeltä Helsinkiin vain meillä käydäkseen – ja eräs isä kertoi, että hänen atoopikkopoikansa pystyi käymään armeijan meidän saippuamme ansiosta.

Leila Itkonen

leila.itkonen (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät etsii Vuoden maahanmuuttajayrittäjää

Suomen Yrittäjät valitsee Vuoden maahanmuuttajayrittäjän ensimmäisen kerran joulukuussa.

Kuka tahansa voi ehdottaa voittajaa 20.11.2019 mennessä.

– Haemme kilpailuun yrittäjiä, jotka kielimuurista ja erilaisesta liiketoimintaympäristöstä huolimatta ovat menestyneet ja luoneet uutta sekä osoittaneet poikkeuksellisen yrittäjämäistä asennetta, verkostopäällikkö Aicha Manai Suomen Yrittäjistä kertoo. 

Voittajan odotetaan toimivan innostavana esimerkkinä.

Liiketoiminnan on oltava kannattavaa ja kasvua jo näköpiirissä. Yrittäjästä välittyy myös positiivinen suhtautuminen elämään ja yrittämiseen.

Ajatus kilpailusta lähti maahanmuuttajayrittäjiltä.

– Pitkään Suomessa toimineena maahanmuuttajayrittäjänä huomasin, että katukuvassamme on paljon matalan kynnyksen elinkeinon harjoittajia, mutta missään heitä ei nähdä tai huomata, Suomen Yrittäjien maahanmuuttajayrittäjäverkoston puheenjohtaja Ali Giray sanoo.

Tuomaristo valitsee viidestä finalistista voittajan, joka saa kolmentuhannen euron rahapalkinnon työeläkeyhtiö Elolta.

Kilpailun kriteerit 

Kilpailuun ehdotettavan yrittäjän on täytettävä seuraavat ehdot:

– Yrittäjä ei ole syntynyt Suomessa. 

– Yrittäjän äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame.

– Yrittäjä ei voi olla Suomen Yrittäjien maahanmuuttajayrittäjien verkoston johtoryhmän jäsen. Yrittäjä on perustanut yrityksen Suomeen.  

– Yrittäjän ja yrityksen tulee olla maineeltaan moitteeton.

– Yrityksellä on oltava jatkuvan menestymisen edellytykset ja talous kunnossa.

– Yrityksen ja yrittäjän tulee myös olla huolehtinut vero- ja muista lakisääteisistä velvoitteista sekä työnantajana että yrittäjänä. 

– Yrittäjän perustama yritys on toiminut vähintään 3 vuotta kilpailuvuoteen mennessä.

– Kilpailuun voi ehdottaa yrittäjäkaksikon tai tiimin, ehdokas voi olla myös yksinyrittäjä. 

Vuoden maahanmuuttajayrittäjää voi ehdottaa tällä lomakkeella.