Jopa miljoonakustannukset sähköautojen tolpista uhkaavat yrittäjää

EU-direktiivi sähköautojen lautauspisteistä tulee vauhdittamaan niiden verkoston kehittymistä.

Suomen ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä esittää latauspisteiden määrään merkittävää lisäystä, jotta tavoite kohti hiilineutraalia Suomea toteutuisi vuoteen 2035 mennessä.

Ympäristöministeriö kertoo, että lakiluonnoksessa esitettävät säädökset toisivat Suomeen vuoteen 2030 mennessä arvioiden mukaan noin 171 000 latauspistettä sekä latausvalmiuden noin 621 000 pysäköintipaikkaan. Latausvalmius tarkoittaa pysäköintipaikan putkitusta tai kaapelointia niin, että siihen voidaan asentaa latauspiste myöhemmin.

EU-direktiivissä on tilaa kansalliselle sääntelylle. EU edellyttää, että rakennuksiin, jotka eivät ole asuinkäytössä ja joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, on asennettava lataustolppia vähimmäismäärä, eli käytännössä yksi 1. tammikuuta 2025.

Suomi ehdottaa, että vuoteen 2025 mennessä ei-asuinrakennuksiin, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, täytyisi asentaa sähköautojen latauspiste vähintään 10 prosenttiin pysäköintipaikoista.

”Ei pidä harrastaa kansallista ylisääntelyä”

– Tämä on ongelmallista, sillä kaavailu poikkeaa siitä määrästä, mitä komissio velvoittaa. Suomen ei pitäisi tässä kohtaa harrastaa cold platingia, eli kansallista ylisääntelyä, Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

Suomen Yrittäjät vastustaa Suomen linjausta pääasiallisesti kahdesta muustakin syystä: Kustannus on kohtuuton yrityksille, joilla on paljon parkkipaikkoja. Lisäksi Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on paljon vaikuttavampiakin keinoja.

– Tämän ei pitäisi olla prioriteettilistan kärjessä, Kuismanen sanoo.

Myös Kaupan Liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi on kiinnittänyt huomiota ylisäännöstelyyn ja ilmastoinvestoinnin suuruusluokkaan blogissaan.

Kiviniemi arvioi blogissaan, että latauspisteiden kustannusarvioksi on haarukoitu 1 100–2 300 euroa, mutta todelliset kustannukset olisivat 5 000 euroa.

– Kauppa on vahvasti sitoutunut vähähiilisyyteen, mutta sähköautojen latauspisteiden ylimitoitettuun rakentamisvelvoitteeseen kohdennetut rahat ovat pois merkittävämmistä ilmastoinvestoinneista. Sellaiseen ei ole yksinkertaisesti varaa, Kiviniemi kirjoittaa.

Ympäristöministeriö kertoo, että lakiluonnoksessa esitettyjen velvoitteiden vaikutusta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin selvitetään tarkemmin lausuntokierroksen yhteydessä.

Rukalle miljoonakustannukset

Ruka-Kuusamon hiihtokeskuksessa 10 prosenttia tarkoittaisi 100 sähköautojen lataustolppaa. Nykyään parkkihallista löytyy kaksi latauspistettä ja Kuusamon Tropiikissa viisi. Toistaiseksi asiakkailta ei ole tullut palautetta, että niitä tarvittaisiin lisää.

– Jos kaksi riittää nyt, loikka sataan latauspisteeseen on suuri. Voi toki olla, että tänä talvena jo tulee palautetta, että enempään olisi tarvetta. Meillä käy suhteessa vähemmän päivävieraita kuin pidempään viipyviä. Yleensä tullaan viikoksi, jonka aikana auto pitää ladata kaksi kertaa. Tuo 100 paikkaa ei ole suhteessa tarpeeseen, Ruka-Kuusamon matkailu ry:n toimitusjohtaja Mats Lindfors sanoo.

Hän ymmärtää, että sähköautojen lataustolppia tarvitaan samoin kuin muita aktiivisia ilmastotoimenpiteitä. Asia on kuitenkin moniselitteisempi.

– Täytyy miettiä resurssien järkevää käyttöä. Se on myös kestävän kehityksen mukaista. Etunojaa kehitykseen voi olla, mutta ei tällä tavalla resursseja tuhlaten. Teknologia kehittyy pikavauhtia, joten se myös vanhenee nopeasti. Kyse ei ole vain latauspisteestä, vaan sähkönsyötöstä ja muusta teknologiasta, Lindfors sanoo.

Hän kannattaa asteittaista siirtymistä resursseja järkevästi tarpeeseen mitoittaen.

– Reilun 10 vuoden kuluttua 100 latauspaikkaa voi olla tarpeellista. Nyt niitä on seitsemän ja ne ovat riittäneet, hän sanoo.

Tanssilavalla 600 parkkipaikkaa

Ruusulinnan tanssilava sijaitsee Nurmijärvellä, ja se vetää 500–1 000 lavatanssijaa perjantai- ja lauantai-iltaisin. Muina iltoina lavalla ei ole toimintaa. Kävijäennätys 1 100 kävijää meni rikki, kun Kyösti Mäkimattila ja Taikakuu-yhtye esiintyivät Ruusulinnassa viime itsenäisyyspäivän aattona.

Talvilava toimii syyskuusta toukokuuhun, kesälava kesä- ja elokuussa. Heinäkuu on lomakuukausi yrittäjällekin.

Pihassa on parkkipaikkoja 600 autolle.

– Emme ole ensimmäisten joukossa laittamassa näitä, yrittäjä Marika Plaketti toteaa.

Ruusulinnan sähköautojen latauspisteet tulisivat halvimmillaankin maksamaan Plaketille 66 000 euroa. 5000 euron kustannuksilla per tolppa ne tulisivat maksamaan 300 000.

Plaketilla on pari asiakasta käynyt tansseissa sähköautoilla. He ovat saaneet toistaiseksi ladata autojaan henkilökunnan talvilämmittimissä ilman lisämaksua.

– Eihän sähköautoja edes ole kovin monella vielä, Plaketti ihmettelee.

EU-direktiivin yksi tarkoitus onkin purkaa sähköautojen muna-kana-ongelmaa. Toisaalta sähköautoja ei vielä ole, mutta niitä ei myöskään hankita, ellei infra tue niiden käyttöä.

Kansallinen säännöstely tuntuu kuitenkin Plaketista kovalta. Turhilta tuntuvat lakipykälät ovat yrittäjälle tuttuja.

– Meillä teetettiin kalliit ilmanvaihtoremontit uuden tupakkalain yhteydessä, enkä saanut edes jatkoaikaa, vaikka sen piti olla mahdollista. Minua on käsketty myös hoitamaan työterveyshuolto keikkatyöntekijöille. Minulla on reservissä noin viisi oman työnsä ohessa silloin tällöin keikkaa heittävää tuntilaista, mutta ei vakituista henkilöstöä. Maalaisjärkeä näissä laeissa ei käytetä yhtään.

Elina Hakola

elina.hakola(at)yrittajat.fi