Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Korona

Korona on kouraissut useita tapahtuma-alan yrityksiä – exit-suunnitelma ja tapahtumatakuu tuomassa toivoa tulevaisuuteen

Tapahtumiin kohdistuvat voimakkaat viranomaisrajoitukset ja kiellot ovat aiheuttaneet lukemattomia tapahtumien peruuntumisia ja siirtoja jo viime vuoden keväästä saakka. Tapahtumien sulku jätti kymmeniä tuhansia ihmisiä ympäri Suomen äkillisesti vaille töitä ja toimeentuloa. Pitkään jatkunut tilanne on aiheuttanut epävarmuutta niin tapahtumien kuluttajamarkkinassa kuin tapahtumia järjestävien yritysten parissa. Helsingin Yrittäjät selvitti, miten tapahtuma-alan yritykset ovat selvinneet ja millaisia ajatuksia alan yrittäjillä on nykyisestä tilanteestaan.

Promootiotoimisto Sunnyone Promotion Oy:n toimitusjohtaja Sanni Kaikkonen kertoo yrityksensä selvinneen korona-ajasta matalan kulurakenteen, koronatukien ja vahvan kassan ansiosta, mutta sopeuttamistoimiakin on vaadittu.

– Olemme kaikki etätöissä ja joutuneet osa-aikalomauttamaan vakituista henkilöstöä toistamiseen vuoden sisään. Rajoitukset heijastuvat suoraan kohtaamisalan kysyntään, toimintaympäristöjä, kuten ravintoloita, suljetaan ja liikkumisrajoitusten uhka on ollut kysynnälle viimeinen niitti.

– Asiakasyrityksemme eivät voi tehdä päätöksiä projekteistaan päivän varoajalla. Päättäjien spekulaatio koronatoimenpiteistä on kaikkein pahin isku taloudelle, koska epävarmuus tulevasta johtaa siihen, että "varmuuden vuoksi" ei toimita, Kaikkonen selventää.

Kaikkonen kertoo Sunnyone Promotionin pyrkineen siihen, ettei työntekijöitä tarvitsisi lomauttaa kokonaan. Keikkatyöntekijöitä tuetaan nyt korvaamalla tunteja ennakkoon työaikapankkiin siirtyneistä projekteista, joiden myöhempään toteutumiseen yritys luottaa.

– Kohtaamisalaa koskevat rajoitukset tulee purkaa heti kun mahdollista ja tapahtuma-alalle kohdistaa kokonaan oma yritystuki. Mitään muuta alaa ei ole näin rajusti ja pitkäkestoisesti rajoitettu koronakriisin aikana, ja sen seurauksena moni freelancer elää lähestulkoon köyhyysrajalla. Tapahtuma-alalle kuuluu oma suora tuki ja exit-suunnitelmalla luodaan tulevaisuudennäkymää koronasta rajusti kärsineelle toimialalle.

Virtuaalikeikat tuoneet pientä lohtua alalle

Livekeikkojen ja -tapahtumien ollessa katkolla Suomessa on kehitetty myös virtuaalisia striimauspalveluita. Tästä yhtenä esimerkkinä on Gigsaver, joka on livemusiikkiin keskittynyt mobiilivideopalvelu. Gigsaver Livestreaming -sovelluksen avulla artistit ovat voineet helposti kuvata omat keikkansa ja fanit voivat katsoa ne palvelun kautta. Artistit saavat pitää puolet keikkapalkkiosta ja kaikki tipit. Myös Tiketti on tarjonnut syksystä lähtien oman TikettiStream striimausalustan, josta on voinut katsoa niin live-lähetyksiä kuin tallenteita.

Tapahtuma-alalle on Tiketin toimitusjohtaja Mirva Merimaan mukaan syntynyt useita virtuaalisten tapahtumien alustoja.

– Myös oma liikevaihtomme on koostunut lähinnä virtuaalisten tapahtumien tuomasta liikevaihdosta. Kehitimme myös kesällä 2020 oman alustamme, mutta virtuaaliset tapahtumat eivät kuitenkaan korvaa tapahtuma-alan menetyksiä. Osittain tällaiset tapahtumamuodot saattavat jäädä kuitenkin elämään, sillä niissä on myös saavutettavuusnäkökulma, Merimaa arvioi.

Osa TikettiStreamin kautta välitetystä ohjelmistosta on kerännyt hyvin katsojia myös ruudun äärelle. Esimerkiksi klassikkonäytelmä Kiviä Taskussa sekä Antti Tuiskun ja Paula Vesalan keikat ovat kiinnostaneet useampia tuhansia silmäpareja.

– Mikäli kaikki tapahtumat myisivät näin hyvin, ei toki niin suurta hätää olisikaan.

Koska tapahtuma-ala on ollut kiinni tai voimakkaasti rajoitettu jo maaliskuusta 2020 lähtien, Merimaa pitää alan tilannetta katastrofaalisena.

– Tiketissä ei ole pystytty sopeuttamaan kuluja tuloihin nähden, sillä lipunmyyntiyhtiöt ovat velvoitettuja siirtämään ja peruuttamaan tapahtumat myyntijärjestelmästään ja palauttamaan peruuntuneiden tapahtumien liput yleisöasiakkaille.

Merimaan mielestä tapahtuma-ala kaipaa pian näköalaa koronakriisistä eroon pääsemiseksi.

– Suomeen tarvittaisiin koronapassi, joka mahdollistaisi negatiivisen testituloksen saanutta ihmistä liikkumaan, kohtaamaan muita ihmisiä ja kuluttamaan palveluita. Tapahtumatakuu pitää tuoda mekanismiksi laajasti tapahtuma-alan tukemiseen. Lisäksi valtion pitää myös alkaa tekemään elvytystoimia pahimmin kärsineiden alojen auttamiseksi, Merimaa päättää.

Exit-suunnitelmia

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä sai maaliskuun lopulla valmiiksi ehdotuksensa tapahtumien exit-suunnitelmaksi. Suunnitelma sisältää epidemiatilanteeseen sidoksissa olevat portaat tapahtumien avautumiseksi. Tapahtumat pääsisivät käynnistymään rajoitetusti valtakunnallisen epidemiatilanteen helpottaessa.

Epidemian edelleen rauhoittuessa valtakunnallisesti voitaisiin perus- ja kiihtymisvaiheen alueilla lieventää rajoituksia entisestään. Rajoituksista luovuttaisiin lopulta kokonaan valtakunnallisen rokotekattavuuden muodostuessa riittäväksi. Hallituksen exit-muistion mukaan heinäkuussa Suomessa voitaisiin jo järjestää hieman isompia tapahtumia, jos koronatilanne ei pahene.

Takkuava tapahtumatakuu

Exit-suunnitelmien lisäksi pöydällä on ollut tapahtumatakuu. Sillä korvattaisiin viranomaismääräysten aiheuttamissa tapahtumien peruutus- ja rajoitustilanteissa osa tapahtuman toteutuneista tuotantokuluista. Tapahtumateollisuuden teettämässä kyselyssä 75 prosenttia alan yrityksistä katsoo, että tapahtumien takuutuki vahvistaisi toimintaedellytyksiä jossain määrin tai merkittävästi.

Lausuntokierrokselle maaliskuun lopulla lähteneen lakiesityksen perusteella tapahtumatakuu olisi kuitenkin kohdistumassa tällä hetkellä vain kesäkauden tapahtumiin, pääasiassa festivaaleihin ja kesän suurtapahtumiin, joiden työllistävä vaikutus on koko toimialaan nähden varsin kapea-alainen. Esitys koskisi vain vakiintuneita, ammattimaisia yleisötapahtumien järjestäjiä ja näiden järjestämiä vuosittaisia, vähintään 200 hengen yleisötapahtumia.

Esityksen mukaan tuki jättäisi kokonaan ulkopuolelle kaiken ympärivuotisen tapahtumatoiminnan sekä muun muassa yritysmuotoisen teatteritoiminnan. Tapahtumateollisuus pitää lakiesitystä monelta osin puutteellisena, sillä se asettaa alan toimijat vahvasti eriarvoiseen asemaan. Se edellyttää takuutuelta turvaa myös syyskauden tapahtumien varmistamiseen.

Tapahtumatakuun valmistelu jatkuu ja lain on tarkoitus tulla voimaan 1.6. Tapahtumajärjestävät voisivat hakea takuuta Valtiokonttorista kesäkuussa.

– Suuri osa tapahtuma-alan ammattilaisista on nimenomaan yksinyrittäjiä ja koronakurimuksen keskellä isoimpia väliinputoajia, jotka ovat jääneet tukijärjestelmien ulkopuolelle, Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen sanoo.

– Takuutuen tarve on kiireellinen, vuosi on kohtuuton aika odottaa pelastusrengasta. Alan yrittäjät ovat joutuneet myymään jopa omaa omaisuuttaan selvitäkseen kriisin yli samalla kun heidän elinkeinoaan on rajoitettu hallituksen toimesta. Takuutuen tulee ulottua myös pitkälle syksyyn, sillä syksy on normaaliolosuhteissa tapahtuma-alan yrityksille kiireellistä aikaa siinä missä kesäkin. Syksyllä panostetaan messuihin ja yritys- ja seminaaritapahtumiin.


Helsingin Yrittäjien puheenjohtajan Mari Laaksosen mukaan tapahtumien takuutuen tulisi ulottua myös pitkälle syksyyn.

Suomen Yrittäjät: Tapahtumatakuu esitetyssä muodossa tietyiltä osin syrjivä

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että hallitus vihdoin esittää tukea, jolla tuettaisiin yleisötapahtumien järjestäjiä siinä tapauksessa, mikäli tapahtuma lain nojalla tai viranomaisen määräyksen vuoksi peruuntuu tai sen laajuus oleellisesti pienenee.

Järjestössä kuitenkin katsotaan, että tapahtumatakuu on esitetyssä muodossa tietyiltä osin syrjivä. Lähtökohtaisesti takuuseen tehty rajaus ammattimaisten kesätapahtumien ja ympärivuotisten tapahtumien välillä on hyväksyttävä, mutta järjestön mielestä kesätapahtumien luonteen perusteella tapahtuva valikointi on syrjivä, etenkin kun sitä ei perustella millään tavalla.

Esityksen perusteluissa rajataan kategorisesti pois toimintoja, kuten teatteri. Näin ollen ammattikesäteatteri ei olisi lähtökohtaisesti tukikelpoinen. Lisäksi tapahtumista perustelut eivät ota huomioon ammattimaisia myyntitapahtumia, kuten erilaisia "toreja" joita järjestetään perinteisesti osana erilaisia kesätapahtumia, Kuismanen jatkaa.

Toiseksi ongelmakohdaksi katsotaan tuen esitetty aloitusajankohta. Tuki rajataan koskemaan yleisötapahtumia, joka järjestetään 1.6.–30.9.2021 välisenä aikana. Suomessa järjestetään kesätapahtumia jo toukokuussa, joten tuen rajaaminen koskemaan vain kesäkuussa tai sen jälkeen järjestettäviä kesätapahtumia ilman selkeitä perusteita on syrjivä.

Koska rajaukselle ei esitetä perusteluita, Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan olisi parempi, että tapahtumatakuuta voisi hakea kaikkiin tukikelpoisiin tapahtumiin, jotka järjestetään sen jälkeen, kun laki on tullut voimaan.

Liikevaihto pudonnut rajusti

Tapahtuma-alan yrityksistä lähes 80 prosenttia on pieniä suomalaisia yrityksiä, selviää Tapahtumateollisuuden sivuilta. Tapahtumateollisuus on ennustanut, että ilman nopeasti käyttöön saatavia, erityisesti toimialalle kohdistuvia tukia toimialan palautuminen voisi viedä vuosia. 

Helmikuisen selvityksen mukaan tapahtuma-alan yrityksille on kohdistunut koronakriisin aikana taloudellisia tukia yhteensä noin 85 miljoonaa euroa. Alan kokonaismenetysten arvioidaan viime vuoden osalta nousevan jopa 1 900 miljoonaan euroon, joten saadut tuet vastaavat noin 4,5 prosenttia taloudellisista menetyksistä.

Alan yritysten liikevaihdot ovat pudonneet koronaepidemian keston ajalta keskimäärin 74 prosenttia. Joulukuun alusta saakka tapahtumat ovat olleet kokonaan kiellettyjä ja yli puolet alan yrityksistä on menettänyt tältä ajalta yli 90 prosenttia liikevaihdostaan. Kuluvan vuoden tappiot tulevat nousemaan vähintään 700 miljoonaan euroon. Joka toinen alan yritys ilmoittaa olevansa vaikeuksissa ja yli neljännes on joutunut irtisanomaan työntekijöitään.

Tapahtumateollisuudessa toimii noin 3200 yritystä ja toimialan kokonaisarvo ennen koronaa oli 2 350 miljoonaa euroa. Ala työllistää yhteensä lähes 200 000 ihmistä.

Helsinki tiivistää yhteistyötä tapahtuma-alan kanssa

Helsingin kaupunki kertoi huhtikuun alussa tehneensä päätöksen vahvistaa yhteistyötään tapahtuma-alan kanssa kesällä 2021. Kaupunki kertoo tukevansa paikallista tapahtuma-alaa ja strategiansa mukaisia kumppanitapahtumia terveysturvallisuuden toteuttamisessa ja lisää taiteen ja kulttuurin sisältöostoja omissa tapahtumissaan. Ostot kanavoidaan kaupungin nykyisten tapahtumien, esimerkiksi Kasarmitorin kesäterassin ja Helsingin juhlaviikkojen, kautta.

Helsingin kaupungin mukaan Helsingissä on Suomen taiteen ja kulttuurin työpaikoista noin 35 prosenttia ja tapahtumateollisuudesta noin 65 prosenttia. Samalla tapahtumat rakentavat merkittävällä tavalla pääkaupungin elinvoimaa. Kulttuuri- ja tapahtuma-alat työllistävät paljon nuoria ja ylläpitävät huomattavaa yritystoimintaa alihankintaketjujen kautta. Samalla ne kuuluvat koronapandemiasta voimakkaimmin kärsivien alojen joukkoon. Näiltä aloilta puuttuu tällä hetkellä näkymä tulevasta, mikä kasvattaa investointiepävarmuuden vuoksi yrittäjien ja koko alihankintaketjun taloudellisia ongelmia. Uhkana onkin, että alalta poistuu pysyvästi yrityksiä ja osaajia. 

Suomessa tapahtuma-ala keskittyy vahvasti Helsinkiin, ja tapahtumat ovat olleet jo pitkään keskeinen strateginen painopiste kaupungille.

Teksti: Ari Minadis
Kuvat: Tapahtumakuvat Pixabay ja Mari Laaksosen kuva Tero Takalo-Eskola