Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien lausunto Väylävirastolle investointiohjelmaan!
Lausuntopyyntöön liittyvät kysymykset:
1. Onko investointiohjelmassa kuvattu ymmärrettävästi sen valmisteluperiaatteet?
Valmisteluperiaatteet eivät ole ymmärrettäviä. Ohjelmasta ei käy ilmi mikä on vaikuttavuuden ja erityisesti elinkeinoelämän edistämisen näkökulmasta Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden yhteys investointiohjelmaan. Tasapuolinen yritysvaikutusten arviointi puuttuu Pohjois-Suomen osalta verrattuna Etelä Suomeen. Tämä näkyy siten, että elinkeinoelämän tarpeet eivät tule näkyviin käytetyissä arvioinneissa riittävällä painoarvolla. Pohjois-Suomen hankkeiden osalta on investointien lisäksi suuri tarve myös suunnittelulle eri väylillä.
Esimerkkinä vaikuttavuuden huomiotta jättämisestä on Tampereen ja Oulun ratapihat. Molemmissa kehittämistarpeet ovat yhtenäiset, mutta arvioinnit eivät ole mm. ratapihojen osalta läpinäkyviä eikä vertailukelpoisia.
2. Investointiohjelman laatimista ovat ohjanneet Liikenne 12 –suunnitelman, tavoitteet, strategiset linjaukset ja toimenpiteet. Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin? Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?
Investointiohjelmassa ei ole onnistuttu vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin Pohjois-Pohjanmaan ja Oulun seudun osalta. Ohjelman arviointiperustelut eivät ole tasapuoliset eivätkä selkeät. Investointiohjelmassa viitataan mm kaupunkiseutujen elinvoiman turvaamiseen. Oulu on Suomen viidenneksi suurin kaupunki ja Pohjois-Suomen näkökulmasta Oulun seutu on erittäin tärkeä liikenteellinen solmukohta. Investointisuunnitelma ei vastaa tavoitteisiin pohjoisen elinkeinoelämän tarpeiden, vaikuttavuuden, kestävyyden ja ilmastotavoitteiden osalta. Perusteluja myös kysymyksen nro 1 ja 3 vastausten kohdalla.
3. Onko mielestänne ohjelmaa mahdollista muuttaa Liikenne 12 –suunnitelman talousraamin puitteissa siten, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet toteutuisivat paremmin ja kokonaisvaikutusten arvioinnin mukaan tulos olisi parempi? Miten muuttaisitte ohjelmaa ja miten perustelette paremmat vaikutukset?
Investointiohjemaa on tarkistettava valtakunnallisten tavoitteiden mukaisiksi ja vaikutusten parantamiseksi. Investointiohjelma ei varmista Liikenne 12 suunnitelmaan sisältyvää saavutettavuus tavoitetta Pohjois-Suomen osalta.
Tärkeimmät vaadittavat muutokset liittyvät ratahankkeissa Oulu-Liminka kaksoisradan toteuttamiseen ja Oulun asemakeskuksen ja ratapihan kehittämiseen. Tiehankkeissa VT:4 kehittäminen Ii:n kohdalla, unohtaa ei voi myös VT 20 Jääli-Korvenkylä ,VT 22 Oulu-Kajaani , jotka vaativat pikaisesti perusparannusta ja kehittämistä.
Viittaamme perustelujen osalta Pohjois-Pohjanmaan Liiton sekä Oulun seudun kaupunkien ja kuntien yhteiseen lausuntoon, jossa on riittävällä tasolla perusteltu ja avattu hankkeiden tärkeyttä ja merkityksellisyyttä. Elinkeinoelämän tarpeiden näkökulmasta kaksoisraide on välttämätön kestävyyden ja ilmastotavoitteidenkin osalta. Toisaalta alueellamme voitaisiin ottaa lähirata käyttöön, joka tukee myös lähialueen joukkoliikenteen edistämistä. Tämä edellyttää kaksoisraidetta.
Sinällään erikoista on, että Suomen pääväylien osalta VT4 ja päärata, on Pohjois-Suomen osalta kokonaan jätetty investointiohjelman ulkopuolelle, vaikka näiden hankkeiden merkitys ja vaikuttavuus on todennettu kansallisestikin useissa eri yhteyksissä.
4. Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa? Saako Väylävirasto riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa väyläverkon kunnossapito- ja kehittämistarpeista mm. alueellisen liikennejärjestelmätyön, väylien suunnittelun ja asiakkuusyhteistyön avulla?
Ohjelman valmistelussa olisi ollut tärkeää avoin ja läpinäkyvä vuorovaikutus eri sidosryhmien kesken, kuten maankäytöstä vastaavien kaupunkiseutujen ja alueen elinkeinoelämän kanssa. Maantieverkolla ELY-keskukset hoitavat hyvin alueellisia tarpeita yhteistyössä Väylän kanssa ja vastaavaa toimintatapa pitää saada myös rautatieverkoston kehittämiseen.
Lisäksi valtion tulee Liikenne 12 -suunnitelman myötä viimein hyödyntää EU rahoitusmahdollisuudet täysimääräisesti, mikä edellyttää merkittävää suunnitteluvalmiuden nostamista.
5. Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?
Ohjelma ei ota huomioon alueemme elinkeinoelämän tarpeita, sen tulevia ja käynnissä olevia investointeja. Se ei myöskään huomioi alueen erityisolosuhteita, jotka koko Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta tärkeä ottaa huomioon. Pohjois-Suomen elinkeinoelämän huomioon ottaminen turvaa mm. Suomen energiaomavaraisuutta, kestävään kehitystä ja kansallista kilpailukykyä.
EU:n liikennepoliittiset tavoitteet eivät toteudu esityksessä alueemme osalta. Ylipäätään liikenne12 -suunnitelman tavoitteet edellyttävät TEN-T politiikan nostamista kansallisen liikennejärjestelmän käytännön kehittämisen keskeiseksi ohjenuoraksi myös tästäkin syystä investointiohjelmassa on näyttävä Päärata ja vt4 kehittäminen myös Pohjois-Suomessa. Komission tahtotila ja TEN-T 2030 standardit, jonka Suomen eduskunta on hyväksynyt, eivät hahmotu lausuttavana olevasta investointiohjelmasta. Huomionarvoista on, että TEN-T-ydinverkkokäytävän laajennus Helsingistä-Tornioon ja edelleen Perämeren kautta Ruotsiin ja Norjaan on merkittävä kansallinen mahdollisuus.
Valitettavasti Liikenne 12 -suunnitelman talouskehyksessä esitetty rahoitustaso on kestämättömällä tasolla liikenneverkon tulevaisuuden turvaamiseksi. Esitetyllä investointiohjelmalla ei voida saavuttaa suunnitelmalle asetettuja tavoitteita. Korjausvelan kasvu ja tien kunnon heikkeneminen vaikuttavat suoraan Pohjois-Pohjanmaan teollisuuden toimintaedellytyksiin ja matkailun kehittämisen mahdollisuuksiin, turvallisuudesta heikkenemisestä puhumattakaan.
Pohjois-Pohjanmaalla on TEN-T ydinverkon osalta (valtatie 4: Iin ohikulku ja päärata: Liminka-Oulu kaksoisraide) yli 200 miljoonan kiireelliset investointitarpeet. Muilla merkittävillä tieyhteyksillä ja radoilla, joista osa lukeutuu kriteerien täyttymisestä huolimatta päivitystä vaativan pääväyläverkon ulkopuolella, on lähes 200 miljoonan euron kiireelliset investointitarpeet. Näitä kohteita ovat VT20 Jääli-Korvenkylä, VT 22 Oulu-Kajaani Vartius, Oulun lentokentäntie, Poikkimaan tie ja Oulu-Kontiomäki rata. Tiedossa on lisäksi jo nyt, että tarvitaan myös suunnitteluun rahaa, koska merkittäviä peruskorjaus ja kehittämistarpeita on Oulu-Tornio välillä. Edellä mainituista investoinnesta ainoastaan Oulu-Kontiomäki kehittäminen, Laurila-Tornio-Haaparanta sähköistäminen sekä Oulun satamayhteys, Poikkimaantien parantaminen kuuluvat investointiohjelmaan sisältyviin hankkeisiin.
Oulu on Pohjois-Suomen liikenteellinen solmukohta. Oulu on myös Suomen viiden suurimman kaupungin joukossa, Oulun seudun yritysten kasvuhalukkuus on vuosia ollut korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Kasvuhalukkuus näkyyy kansantaloudessa positiivisesti vain, jos toiminta edellytyksistä pidetään huoli. On todella erikoista, että koko kansantalouden näkökulmasta merkittävän talousalueen tarpeet eivät näy investointisuunnitelmassa. Mikäli sinällään riittämätön talousraami ei isommaksi muutu, on uskallettava Etelä Suomen tarpeiden rinnalla tunnistaa Pohjois-Suomen merkitys ja sen pohjalta priorisoida myös Pohjois-Suomeen merkittävimmät hankkeet investointiohjelmaan.
Perustelut löytyvät alueen elinkeinoelämästä. Suomen kaikista luonnonvaroihin perustuvista uusista investoinneista 70 % keskittyy Pohjois-Suomeen. Näiden investointien kokonaisarvo on noin 14 miljardia euroa. Näistä merkittävimmät ovat Oulun StoraEnson kartonkitehdas Oulussa, Metsä Fibren biotuotetehdas Kemissä, Boreal Biorefin biosellutehdas Kemijärvellä, KaiCell Fibersin biotuotetehdas Paltamossa ja SSAB:n hiilivapaa teräksen tuotanto Raahessa. Tämän lisäksi Pohjois-Suomessa on merkittävää teollisuutta liittyen erityisesti puhtaan energian investointeihin, biotalouteen, rakentamisteollisuuteen ja unohtamatta kansainvälisesti operoivaa ICT – sektoria. Matkailun kehittäminen on alueellemme valtava potentiaali. Toimivat yhteydet ovat kestävää kasvua tavoittelevien yritysten toiminnan edellytys.
Tästä syystä investointiohjelmaan on sisällytettävä vähintäänkin seuraavat raidehankkeet:
- Liminka-Oulu kaksoisraiteen toteuttaminen
- Oulun asemakeskuksen ja ratapihan kehittäminen
Lisäksi Valtatie 4 kehittäminen Pohjois- Suomessa pitää huomioida valtion väyläverkon investointiohjelmassa.
Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteen mukainen tienpidon rahoitustason tasokorotus tarvitaan, koska silloin voidaan edistää hankkeiden edellyttämien suunnitelmien tekemistä ja toteutusta ja pienten investointien toimeenpanoa. Tämä on syytä huomioida myös investointiohjelmassa.
Oulussa 9.9.2021
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät
Jussi Riikonen Marjo Kolehmainen
puheenjohtaja Toimitusjohtaja
