Ajantasaiset tiedot koronasta yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Etsi

Korona

Ylipitkät maksuajat koronan aikaan lisäävät pk-yritysten ahdinkoa – SY:n Pentikäinen: Vahvat jyräävät heikompia, isot pienempiä

Yritysten ylipitkät maksuajat ovat rasittaneet pieniä yrityksiä pitkään, mutta nyt koronaviruksen aiheuttamassa kriisissä isojen yritysten pitkäksi venyttämät maksuajat kurittavat pieniä ahdingossa kamppailevia yrityksiä entistä pahemmin.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan Suomen talouselämässä vahvistuu nyt viidakon laki.

– Vahvat jyräävät heikompia, ja isot pienempiä. Lähes jokainen yrittää estää ensisijaisesti oman kassansa kuivumisen, eikä välitä, vaikka se kaataa kaverin, Pentikäinen kuvailee.

Viidakon laki toteutuu erityisesti siinä, miten laskuja maksetaan ja vuokrista neuvotellaan.

– Harva välittää maksuaikoja koskevasta säätelystä. Laskuja maksetaan, jos huvittaa, vaikka työ olisi tehty aikoja sitten, hän sanoo.

Lain mukaan laskun maksuaika on 30 päivää, mutta osapuolet voivat sopia pidemmästäkin maksuajasta, maksimissaan 60 päivästä. Tätä neuvotteluvaraa isot toimijat käyttävät saneluun. Neuvottelussa suuren yrityksen ja siitä riippuvaisen pienen yrittäjän välillä pienellä toimijalla ei yleensä ole vaihtoehtoja. Arvonlisäverot täytyy kuitenkin maksaa, vaikka rahoja saa odotella vielä pitkän tovin.

Suomen Yrittäjät on pitkään vaatinut ja saanut läpi tiukennuksia maksuaikalakiin. Nyt järjestö vaatii lain valvontaa. 

Yrittäjäjärjestö saa viestejä siitä, miten maksuaikoja on venytetty jopa 120 päivään, tai asiakas on vain kategorisesti ilmoittanut, ettei nyt maksa tehdystä työstä tai tuotteesta. Se aiheuttaa pienelle yritykselle suuren hädän.

– Laki on kuollut kirjain, koska sitä ei kukaan valvo, Pentikäinen toteaa.

Lue Lisää Tilaajat venyttävät laskunmaksua – Yksinyrittäjät ja pienet yritykset joutuvat varautumaan jopa kolmen kuukauden maksuaikoihin

Yrittäjät on vedonnut myös suuriin ja institutionaalisiin vuokranantajiin, jotta ne soisivat helpotusta yrittäjille vuokranmaksuun.

– Vuokramarkkinoilla pienet yrittäjät – niin vuokralaiset kuin vuokranantajat – joustavat, mutta isot näyttävät antavan lähinnä parin kuukauden lykkäyksiä. Se tuntuu asiakkaansa menettäneelle yrittäjälle siltä, että lyödään märkä rätti kasvoille.

Lue lisää Tripla nosti esiin polttavan ongelman: ”Näyttää olevan maan tapa, että maksuaikalaista ei välitetä”

Isot yritykset venyttävät maksuaikoja, pienet vikisevät: ”Meiltä vaadittiin 105 päivän maksuaikaa”

Kriisipaketti ei toimi rahoituksen hakemisen osalta

Yrityskentässä voimistuva viidakon laki johtuu siitä, että yritysten rahoitusnäkymiä ei ole kyetty uskottavasti turvaamaan koronakriisitilanteessa. Yritysten keskuudessa on epäluottamusta rahoituksen saatavuuteen. Samalla tulovirta on vähentynyt ja kassat kuivuvat. 

Lainarahaa on saatavilla, mutta hakemuksia ei ehditä käsitellä riittävän nopeasti.

– Hyvää tahtoa on paljon, mutta kapeikkoja on liikaa. Raha ei löydä yrityksiä. Resurssit eivät riitä rahoitushakemusten nopeaan käsittelyyn. Kriisipaketti ei tältä osin toimi, Pentikäinen sanoo.

Pk-yritysten palvelemiseen ei Pentikäisen mukaan ole riittävästi keinoja.

– Isojen yritysten rahoituksen turvaamiseen löytyy malleja ja välineitä, mutta laaja pk-kenttä on jäänyt huutolaislapsen asemaan. Näkymä on synkkä: kuljemme kohti mittavaa konkurssiaaltoa.

Kaikki eivät pysty ottamaan lisää velkaa

Lisäksi on paljon yrittäjiä ja yrityksiä, jotka eivät pysty ottamaan tai halua ottaa lisää velkaa. Siksi suoraa tukea tarvitaan enemmän.

Yrittäjät vaatii valtion suoraa tukea yrityksille nopeasti. Yrittäjäjärjestö on ehdottanut hallitukselle 5,2 miljardin euron suoran tuen maksamista. Lue kymmenen kohdan lista tästä. 

Yrittäjät esittää kolmea tukimuotoa: työnantajatukea, yrittäjätukea ja yksinyrittäjätukea.

Työnantajatuki hoidettaisiin siten, että valtio ottaa vastuulleen kolmen kuukauden määräajaksi yritysten sosiaalivakuutusmaksut. Tuki olisi noin 1,4 miljardia euroa kuukaudessa.

Yrittäjätuki hoidettaisiin siten, että valtio maksaisi kuuden kuukauden ajan yrittäjien eläkemaksut eli YEL- ja MyEL-maksut. Tuki olisi noin 105 miljoonaa euroa kuukaudessa.

Yksinyrittäjätuki olisi työmarkkinatuen suuruinen tuki yksinyrittäjille. Tuki olisi noin 145 miljoonaa euroa kuukaudessa. Jos kaavailtu yrittäjän työttömyysturva saadaan toteutettua ja siinä on pienet tulot mahdollistava suojaosuus, tämän tuen tarve poistuu.

– Erityisesti työnantaja- ja yrittäjätuki on helppo toteuttaa, jos on tahtoa. Ne osuvat hyvin maaleihinsa. Toki tukea saisivat myös jotkut sellaiset, jotka eivät sitä nyt tarvitse. Siitä ei kannata murehtia, koska tuki palaa maksuina ja veroina takaisin yhteiskuntaan, Pentikäinen sanoo.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi