Yksinyrittäjä ja toimintaterapeutti menetti yli puolet tuloistaan koronakriisin seurauksena – ”En tiedä, miten talous kestää”

Toimintaterapeutti Leila Kärkinen muistaa elävästi tiistain 17.3., kun Kelan tiukkasanainen tiedote läsnöoloterapioiden lakkauttamisesta tuli julki. Se oli isku koko kuntoutusyrittäjien toimialalle. Kuntoutusyrittäjät julkaisivat 20. toukokuuta tulokset kyselystä, jonka se teetti jäsenilleen korona-ajan vaikutuksista.

Lue lisää Kuntoutusalan yrittäjät ovat pettyneitä viranomaisohjetuksiin koronakriisissä – Kelan tiedote säikäytti terapeutit ja asiakkaat

Kärkkäiselle Kelan tiedote oli lamaannuttava. Myös sairaanhoitopiiri seurasi Kelan ohjeistusta.

– En tiennyt voiko tehdä töitä vai ei. Siinä nousi huoli kaikesta: loppuuko työt tähän, miten hoidan talouden, miten asiakkaat selviävät? Se oli ihan kauheaa, Kärkinen kertoo.

Hän liikuttuu kyyneliin, miettiessään ensimmäistä viikkoa. Edunvalvontajärjestön, eli Kuntoutusyrittäjien, tuki oli korvaamatonta.

– Se järjesti webinaareja, etäterapiaa ja Facebook-ryhmän tiedon jakamiseen. Yrittäjäjärjestön tiedonjako tukimuotojen setvimisessä on auttanut eteenpäin epätietoisuuden sumussa.

Digiloikka yhdessä

Seuraavalla viikolla Kela lievensi ehdotonta läsnöoloterapiakieltoa niin, että perustellusta syystä terapiaa on saanut antaa kasvokkain. Vaasassa toimivan Kärkisen kaikki asiakkaat ovat lapsia. Hän ei ole halunnut riskeerata perheiden terveyttä, joten hän on opetellut tarjoamaan etäterapiaa asiakkailleen.

– Noviisina aloitin, mutta asiakkaat ovat olleet ymmärtäväisiä. Olemme tehneet digiloikan yhdessä vanhempien ja avustajien kanssa. Kolmelle asiakkaalle etäterapia ei sopinut ollenkaan, ja osan kanssa terapiaa on kahden tai kolmen viikon välein, kun ennen tapasimme viikoittain.

Päiväkodit ja koulut ovat kieltäneet terapiakäynnit paria poikkeusta lukuunottamatta. Jotkut asiakkaat, kuten CP-vammaiset, tarvitsevat fyysisen ohjaukseen ja käsikädessä tekemisen. Esimerkiksi heidän kanssaan etäterapia ei onnistu.

Etäterapiassa on saatu myös hyviä tuloksia ja Kärkinen on iloinen, että hän on nähnyt ruudun välityksellä lasten vanhempia enemmän kuin normaalisti.

Talouden puskuri kesään jää hankkimatta

Taloudellisesti aika on ollut raskasta ja epävarmaa. Kärkisen asiakkaiden hoitosuhteet ovat pitkiä, jopa kahdesta kolmeen vuotta. Hänelle ei tule itse maksavia asiakkaita, vaan asiakassuhteet tulevat lähetteiden kautta. Myöskään kehityshankkeita ei tuosta vain pyöräytetä käyntiin.

Nyt terapiasuhteita on keskeytetty ja syksy näyttää, kuinka moni asiakassuhde jatkuu. Tällä hetkellä niitä on puolet normaalista.

Kesäkuun alusta alkaen Kela ja sairaanhoitopiiri ovat antaneet suostumuksensa lähiterapian pitämiseen, mutta suosittelevat etäterapiaa. Syksyllä Kärkinen näkee, miten perheet reagoivat tilanteeseen ja missä muodossa terapiat jatkuvat.

– Olen vähän kuin lomautettuna, mutta töissä. Yleensä teen keväällä hankin taloudellista puskuria hiljaisen kesän varalle ja lomaa varten. Nyt puskuria ei ole voinut rakentaaa, enkä tiedä, miten talous tulee kestämään, Kärkinen kertoo.

Kärkisen yritystoiminnassa talouskehitys menee toisinpäin kuin monessa muussa koronakriisin koettelemassa yrityksessä. Hän laskuttaa työstään kuukauden lopussa, joten maaliskuussa hänellä oli hyvin menneen helmikuun tulot. Huhti- ja toukokuut ovat olleet 50-70 prosenttia huonommat kuin viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Pahimmat kuukaudet ovat juuri menossa tai vielä tulossa.

– Haen Kelan yksinyrittäjille suunnattua 2 000 euron tukea kunnalta vasta toukokuun lopussa, koska heille täytyy osoittaa tulojen tippuneen 30 prosenttia. Voin osoittaa sen, kun kuukausi päättyy. Tuella saisi maksettua juoksevia kuluja. Pelkään, että tämä tuki loppuu liian aikaisin. Meidän alalla monelle isku tulee viiveellä. Heinä- ja elokuu tulee olemaan todennäköisesti monelle vaikeaa, Kärkinen toteaa.

Syksy näyttää totuuden

Hän toivoo, että syksyllä voisi jo tehdä normaalia asiakastyötä. Syksyn osalta ei vielä tiedetä, voiko kouluihin ja päiväkoteihin mennä.

– Monikaan lapsi ei tule jaksamaan säännöllisiä terapioita pitkän koulu- tai hoitopäivän jälkeen. Tämä voi johtaa siihen, että terapia jää tauolle.

Jos toinen tautiaalto tulee, paluu etäterapiaan voi olla edessä.

– Joillekin se toimii ja toisille ei. Ruudun kautta ei voi auttaa kaikkia niin kuin toivoisi. Riskiryhmiin kuuluvat ovat haastavassa tilanteessa, koska on punnittava riskit ja hyödyt lähi- ja etäterapian suhteen. Tiedän kollegoja, joiden asiakkaista kenellekään ei ole sopinut etäterapia ja he ovat nyt todella pulassa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi