Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Korona

EU-komission elpymispaketti julki, tästä siinä on kyse – "Ei ole syytä vastustaa"

EU-komissio on julkaissut ehdotuksensa EU:n yhteiseksi koronaelpymisrahastoksi.

EU-komissio esittää jäsenmaille yhteensä 750 miljardin euron suuruista elpymisrahastoa. Sen tarkoituksena on palauttaa EU-alue koronapandemian aiheuttaman talouskriisin kurimuksesta. Rahaa suunnattaisiin EU-maille lähinnä lainoihin ja tukiin, joilla ne tukevat investointia ja uudistumista. Merkittävä osa rahaston varoista menisi pahiten koronasta kärsineille Espanjalle ja Italialle. Suomen osuutta ei ole vielä vahvistettu.

Vahvistamattomien tietojen, muun muassa Ylen lähteiden mukaan EU ottaisi elpymisrahastoa varten lainan. Jäsenmaat maksaisivat sen takaisin vuodesta 2027 lähtien maiden niiden suhteessa unionin budjettiin. Lainan takaisinmaksussa voitaisiin mahdollisesti käyttää unionin yhteisiä veroja. Niistä yksi voisi olla muovivero.

EU:n yhteisen rahaston tarkoituksena on tukea koronaepidemiasta eniten kärsineiden alueiden ja alojen elpymistä. Ideana on, että EU-komissio hakee lainaa ja jakaa sitä eteenpäin jäsenvaltioille. Näin yhteisvastuullisuus lisääntyisi.

"Tärkeää, että apu on lainamuotoista"

EU-alueen elpymispaketin taustalla on Saksan ja Ranskan ehdottama, alkujaan 500 miljardin euron rahasto. Saksa on aikaisemmin ollut vastarannan kiiskenä yhteisvastuun lisäämisessä euroalueella. Sen sijaan Ranska ja useimmat Etelä-Euroopan maat ovat vaatineet yhteisvastuun lisäämistä muun muassa euroalueen yhteisten velkakirjojen eli "eurobondien" avulla.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen ei kavahda komission ehdotusta.

– Ei ole syytä vastustaa rahastoa. On Suomen etu, että EU pysyy yhtenäisenä ja vahvana. On kuitenkin virheellistä väittää, että yhtenäisyys säilyy vain, jos annettava apu on avustusluontoista. Pitkällä aikavälillä on ensiarvoisen tärkeää, että apu on lainamuotoista ja se sisältää vaatimuksia rakenteellisista uudistuksista.

Kuismanen muistuttaa vastikkeettomien avustusten jakamisen riskeistä.

– On syytä pitää kiinni budjettirajoiteajattelusta. EU:n toimivuuden ja pidemmän aikavälin koheesion kannalta olisi vaarallista, jos vastikkeettomia avustuksia aletaan jakamaan merkittävissä määrin. Tämä vain johtaa ongelmien kumuloitumiseen. Ei ole syytä rakentaa lentohiekan päälle. Kriisi on itse asiassa osoittanut sen, että EU:n sisämarkkinoiden toimintaan tulisi välittömästi kiinnittää huomiota, hän huomauttaa.

Elvytysrahaa tullaan jakamaan EU:n monivuotisen budjetin ja sen ohjelmien kautta. Suomen Yrittäjien Brysselin EU-edustuksen asiantuntija Mira-Maria Kontkasen mukaan varojen jakamisessa on tärkeä muistaa tulevien vuosien haasteet.

– On tärkeää, että varoja ohjataan niihin ohjelmiin (esim. Invest EU, Horizon Europe, Single Market programme), joilla tuetaan eurooppalaisia yrityksiä ja lisätään niiden valmiuksia esimerkiksi digitalisaation ja vihreän siirtymän alalla.

"Historiallisen syvä taantuma"

Komission esityksen julkistamisen jälkeen elpymisrahastosta vaihdetaan mielipiteitä jäsenvaltioiden kesken. Päätös edellyttää 27 jäsenmaan yksimielisyyttä. Sitä voi hyvinkin löytyä, sillä EU-jäsenmaat ovat aikaisemmin onnistuneet pääsemään sopuun yli 500 miljardin euron kriisipaketista talouden tukemiseksi. Kriisipakettiin sisältyvät kriisirahasto EVM:n käyttö, Euroopan investointipankin (EIP) takausvaltuuksien nosto sekä komission ehdottama sadan miljardin euron työllisyysrahasto. Se on käytännössä lainaohjelma, jonka tarkoituksena on turvata työpaikkoja.

Kontkasen mukaan jäsenmaiden yhteisen linjan löytyminen on ensiarvoisen tärkeää.

– Muuten riskinä voi olla, että EU-maissa toimivat populistiset voimat käyttävät EU:n päättämättömyyttä aseena integraation vastaisessa taistelussaan. Nyt ollaan jälleen EU:n integraation saumakohdassa. Jatketaanko matkaa käsikädessä muiden EU-maiden kanssa yhteistyössä vai eriydytäänkö hiljalleen omiin kansallisiin blokkeihin, hän kysyy.

Kriisipaketteja tarvitaan, sillä komission ennustuksen mukaan koronapandemian aiheuttamasta taantumasta tulee historiallisen syvä. Komission laatiman ennusteen mukaan euroalueen talous supistuu 7,75 prosentilla.

Mika Kuismanen nostaa esiin kriisin hoitamiseen liittyvän tärkeän yksityiskohdan.

– Kriisin varjolla, ja osittain perustellusti, EU-komissio on höllentänyt valtiontukisäännöksiä. On pidettävä huolta, että höllennykset jäävät väliaikaisiksi. Suomalaisten yritysten ja työntekijöiden etu on reilu ja tasapuolinen kilpailu.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi