Etsi

Emergency banner

Korona

Yleinen kustannustuki eduskunnan käsittelyyn – SY:n pääekonomisti: ”Väliinputoajia tulee olemaan liikaa”

Tukea ei voi vielä hakea, koska lakia ei ole vielä hyväksytty eduskunnassa. Valtionkonttori tiedottaa yrityksille prosessista ja haun alkamisesta kotisivuillaan, sometileillään ja etujärjestöjen kautta, kun laki astuu voimaan.

Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksensä yleisestä kustannustuesta. Seuraavaksi eduskunta käsittelee lakiesitystä. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismasen mukaan on hyvä, että ehdotus kustannustuesta saatiin vihdoin valmiiksi.

– Tämän tyyppistä tukea olisi tarvittu heti kriisin puhjettua, Kuismanen toteaa.

Kustannustuen tavoitteena on pienentää konkurssiin ajautuvien yritysten määrää koronatilanteessa. Lakiesityksen mukaan kustannustuki olisi korvaus yrityksen kiinteistä kustannuksista ja palkkamenoista. Koronarajoitusten aikana yritysten on huolehdittava kiinteistä kustannuksistaan, kuten tilavuokrista, LVI- ja sähkömaksuista sekä henkilöstöön liittyvistä kustannuksista. Kustannustuki tukisi yritysten maksuvalmiutta tässä tilanteessa.

Tukea ei voi vielä hakea, koska lakia ei ole vielä hyväksytty eduskunnassa. Valtionkonttori tiedottaa yrityksille prosessista ja haun alkamisesta kotisivuillaan, sometileillään ja etujärjestöjen kautta, kun laki astuu voimaan.

Toimialakohtainen liikevaihdon pudotus on keinotekoinen ehto

Jotta yritys voi saada tukea, pitäisi toimialan myynnin olla laskenut vähintään 10 prosenttia ja yrityksen oma liikevaihto 30 prosenttia vertailuajakohtaan nähden.

Toimialojen vertailuajankohta on vuoden 2020 huhtikuu verrattuna vuoden 2019 maalis-kesäkuun myynnin keskiarvoon.

Yritysten vertailuajankohta olisi vuoden 2020 huhti–toukokuun liikevaihto, jota verrattaisiin vuoden 2019 maalis–kesäkuun keskimääräiseen liikevaihtoon. Jos yriys on perustettu vuoden 2019 kesäkuun jälkeen, liikevaihtoa verrattaisiin vuoden 2020 tammi–helmikuun myynnin keskiarvoon.  Liikevaihdon lasku todetaan Verohallinnolle annetuista arvonlisäveroilmoituksista.

Mika Kuismasen mielestä ehto toimialakohtaisesta liikevaihdon pudotuksesta on osittain keinotekoinen ja tulee aiheuttamaan ongelmia hakuprosessissa.

– Toimialaluokittelu ei ole yksiselitteinen ja monen yrityksen kohdalla liikevaihto on laskenut merkittävästi, vaikka toimialalla näin ei olisi käynytkään. Esimerkiksi rakennusyritys tai sähköfirma, joka on erikoistunut ravintola ja hotellirakentamiseen tai saneeraamiseen, voi menettää koronakriisin takia liiketoimintamahdollisuudet, vaikka rakennustoimiala ei ole kokonaisuudessaan kyykännyt, Kuismanen sanoo.

Valtionkonttori voisi lakiesityksen mukaan ottaa yrityksen hakemuksen käsittelyyn myös tilanteessa, jossa yritys ei kuulu valtioneuvoston asetuksessa mainittuun toimialaan, joka liikevaihto on laskenut 10 prosenttia. Tällöin yrityksen tulisi osoittaa erityisen painavat syyt sille, että sen liikevaihto on laskenut koronatilanteen vuoksi.

Kuismasen mukaan on myös pidettävä huolta siitä, että arvonlisäverosta vapautetut yritykset otetaan hakuprosessissa huomioon.

– On pidettävä huolta, että niin sanottu sivukaista on nopea ja tehokas. Lisäksi ongelmaksi muodostuu erityisen painavien syiden määrittäminen, Kuismanen sanoo.

Tuki jää liian pieneksi

Kun laki asetuksineen on voimassa ja eduskunnan mahdolliset muutokset on huomioitu haussa, yritykset voivat hakea tukea Valtionkonttorista. Tukea tulisi hakea elokuun 31. päivään mennessä.

Tuen myöntämisen perusteena on yrityksen kiinteät kustannukset ja palkkakustannukset. Euromääräinen maksimi kahden kuukauden ajalta on 500 000. Alle 2 000 euron tukia ei maksettaisi. Niin matalan tuen ei katsota olevan merkityksellinen konkurssien estämissä.

Korvaukseen oikeuttavat kiinteät kulut voivat olla enintään puolet yrityksen vertailukauden keskimääräisestä liikevaihdosta.

Vuoden 2020 neljännessä lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan tukeen 300 miljoonan euron määrärahaa.

– Kustannustukeen varattu 300 miljoonaa on auttamatta liian pieni summa. Yrityskentän akuutti tarve liikkuu noin puolen miljardin euron kieppeillä. Hyvää on ylärajan asettuminen 500 000 miljoonaan euroon. Tällä varmistetaan se, että esimerkiksi alueellisen elinvoiman kannalta merkittävät yritykset saavat apua ahdinkoon, Kuismanen sanoo.

Velvoitteet tulee olla hoidettu

Tuen ulkopuolelle on esityksessä rajattu yritykset, jotka ovat olleet taloudellisissa vaikeuksissa 31.12.2019, jotka ovat laiminlyöneet velvollisuutensa tai ovat konkurssissa.

Tukea voi hakea, vaikka olisi jo saanut kehittämistukea Business Finlandista tai ELY-keskuksesta. nämä tuet kuitenkin vähennetään kustannustuesta. Ravintola-alan tuki ja kuntien myöntämä yksinyrittäjien koronatuki vähennettäisiin täysimääräisesti ja Business Finlandin ja ELY-keskusten yrityksille myöntämistä kehittämistuista vähennettäisiin 70 prosenttia.

– On järkevää, että kustannustukea voi hakea, vaikka yritys on jo muita tukia saanut. Viisasta ei sen sijaan ole se, että Business Finland ja ELY-keskusten tuista vähennetään 70 prosenttia. Olisi hyvä, että yhteensovitus olisi selkeästi pienempi, Kuismanen sanoo.

Business Finlandin ja ELY-keskuksen kehittämistukien haku päättyy maanantaina 8.kesäkuuta, eli jos yritys katsoo, että kehittämistuki on itselle kustannustuen lisäksi järkevä, viikonloppu on aikaa hakea.

Kuismasen mielestä siirtymäaikai saisi olla pidempi.

– Ei ole hyvää hallintoa, että Business Finland - ja ELY-putket sulkeutuvat uusien hakemusten suhteen heti 8.6. Tähän tulee saada kahden viikon siirtymäaika, hän sanoo.

Lain voimaantuloa odotellessa Valtionkonttori ohjeistaa yrityksiä valmistautumaan hakuun tarkistamalla, että nimenkirjoitusasiat ovat kunnossa Patentti- ja rekisterihallituksessa. Hakemuksen voi tehdä joko nimenkirjoitusoikeudellinen tai valtuutettu.

Yrityksen kannattaa varmistaa myös, että Suomi.fi-palvelun valtuudet ovat kunnossa. Kustannustukea haetaan valtuudessa ”yritysrahoituksen hakeminen”. Tuen hakeminen edellyttää, että hakijalla on Y-tunnus.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi