Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Työmarkkinat

"Aika hämmästyttävä tulos" – Lämpöpumppualan yrittäjä vannoo tutkijoiden parjaaman kotitalousvähennyksen nimiin

Kotitalousvähennystä ruotiva tutkimus ei saa kannatusta ekonomistilta eikä yrittäjältä. Lämpöpumppualalla kasvu on ollut kovaa myös toisesta syystä.

Tuore tutkimus kotitalousvähennyksen merkityksestä työpaikkojen lisäämiseen ja harmaan talouden kitkemiseen on aiheuttanut vilkasta keskustelua yrittäjäkentässä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys ei edistä merkittävästi kumpaakaan tavoitetta. Kaiken lisäksi tutkijat sanovat, että tuki keskittyy hyvätuloisille.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kyseenalaistaa joiltain osin tutkimustuloksia.

– Tutkijat ovat oikeassa siinä, että maailma muuttuu ja ihmiset hyödyntävät esimerkiksi siivouspalveluita joka tapauksessa. Näin olisi varmasti käynyt, vaikka kotitalousvähennystä ei olisi tullut lainkaan. Tämä kehitys ei silti sulje pois sitä, etteikö kotitalousvähennyksellä olisi merkitystä työllisyyden lisääntymisessä palvelusektorilla, esimerkiksi siivousalalla ja remonttipalveluissa. Tutkimuksessa tarkastellaan varsin lyhyttä aikaväliä ja siten voidaan kyseenalaistaa, onko pidemmän aikavälin vaikutukset pystytty ottamaan riittävästi huomioon. Voi olla, että vähennyksen dynaamiset vaikutukset ovat käyttäytymisen muutoksen kannalta merkittäviä.

Kuismanen kiittää tutkijoista tarttumisesta aiheeseen, jota ei ole tähän asti tutkittu tilastollisin menetelmin. Tutkijat olivat verranneet kotitalousvähennyksen vaikutuksia Suomessa ja Ruotsissa.

–  Tutkimuksessa nojataan osaltaan Suomen ja Ruotsin vertailuun vuosina 2007-2016. Menemättä yksityiskohtiin, en ole täysin vakuuttunut, että maat ovat kaikilta osin vertailukelpoisia, Kuismanen jatkaa.

Ruotsissa on aikaisemmin samantyyppinen tutkimus kotitalousvähennyksestä. Siinä havaittiin, että vähennyksen käyttöönotto lisäsi yritysten liikevaihtoa merkittävästi.

– Tuottavuuden kasvu nopeutui, minkä lisäksi työllisyyden arvioitiin lisääntyneen merkittävästi, Kuismanen huomauttaa.

Yrittäjä uskoo vähennyksen vaikutukseen

Lämmitys- ja viilennysratkaisuihin keskittyvän LämpöYkkönen Oy:n markkinointijohtaja ja osakas Matti Perkkiö ei tunnista tutkimuksen tuloksia omalla alallaan.

– Tulos on hämmästyttävä, koska meidän kokemustemme mukaan tuen saaminen on monilla asiakkailla merkittävässä roolissa kun tehdään hankintapäätöstä. Meidän alallamme kauppasummat ovat usein yli 1000 euroa, jolloin tuki helpottaa hankintapäätöksen tekemistä.

Kotitalousvähennystä sai viime vuonna enintään 2 250 euroa yhtä henkilöä kohden.

Perkkiön mukaan lämpöpumppuja myytiin ennen kotitalousvähennyksen korotusta noin 350 000 kappaletta kymmenen vuoden aikana, kun vuonna 2009 jälkeen niitä myytiin vastaavalla aikajaksolla lähes 700 000 kappaletta.

– Kasvua on tullut siis lähes 100 prosenttia. Kotitalousvähennyksellä on ollut tässä varmasti oma roolinsa, hän sanoo.

Energiapolitiikka tukenut kasvua

Lämpöpumput ovat tehneet kauppansa lähes ennätystahtiin korona-aikana. Ala on hyötynyt suomalaisten kasvaneesta remontointi-innosta.

Toinen syy myönteiseen kehitykseen löytyy Suomen energiapolitiikasta. Syyskuun alussa Suomessa otettiin käyttöön valtionavustus öljylämmityksen vaihtamiseen. Sen suosio on yllättänyt, sillä avustukseen varattu 28 miljoonan euron suuruinen määräraha on loppumassa etuajassa. Summan arvioidaan riittävän noin 8000 kotitaloudelle. Ensi vuoden budjettiin esitetään 9,4 miljoonan euron lisärahoitusta. 

– Vaikka tukia ei olisi lainkaan käytössä, uskoisin että ala kasvaisi silti. Suomessa niin iso osa asumiskustannuksista on lämmityskutannuksia, joten remonttien tarve on merkittävä. Jos vielä näihin remontteihin annetaan tukea, kysyntää on varmasti, Perkkiö sanoo.

Lämpöpumppuala on kasvanut vuosittain 2000-luvun alusta alkaen. Nykyisin markkinalla vallitsee kova kilpailu, sillä yrittäjien määrä on kasvanut nopeasti.

Normaalisti tammikuu on alalla vuoden hiljaisinta aikaa, mutta tämä vuosi on ollut poikkeus.

– Nyt on ollut todella hyvin kysyntää. Osasyynä on se, että energiatukea on haettu vilkkaasti sekä maalämpö- että ilma-vesilämpöpumppuihin, Perkkiö sanoo.

Pientalojen lisäksi myös taloyhtiöiden kiinnostus öljylämmityksen vaihtamisesta muihin lämmitysmuotoihin on lisääntynyt. Suomeen on asennettu tähän mennessä Perkkiön mukaan jo miljoona lämpöpumppua.

Pula osaavasta työvoimasta kasvaa

Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen arvioi, että Suomessa toimii 1000 – 1500 lämpöpumppualan yritystä. Niissä työskentelee noin 5000 henkilöä. Useimmat yritykset ovat pieniä ja paikallisia.

– Näyttää siltä, että tulevina vuosina alan koulutetusta työvoimasta on pulaa. Etenkin kylmäalan osaajia tarvitaan. He eläköityvät kovaa vauhtia. Alalla tulee olemaan ongelmia sen suhteen, mistä löytyy ammattitaitoisia ja koulutettuja asentajia. Alan koulutusta on vähän tarjolla, Hirvonen sanoo.

Lämpöpumppuala ei ole vetänyt ulkomaista työvoimaa. Hirvonen arvelee, että syynä voi olla alalla vaadittu korkea osaamistaso ja se, että työ tehdään usein loppuasiakkaalle.

Alan trendinä on isojen pumppujen kysynnän kasvu.

– Eniten on kasvanut ilma-vesilämpöpumppujen kysyntä. Maalämpöpumpuissa on ollut etenkin euromääräistä kasvua, koska pumppuja myydään nyt suhteessa enemmän kerrostaloihin ja liikekeskuksiin.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi