Kysely: Valtaosa kannattaa työttömyysturvan porrastusta – Asiantuntija vertaa nykytilannetta palovakuutukseen, joka ei korvaa tulipaloa
Tuoreen kyselyn mukaan 59 prosenttia työllisistä on sitä mieltä, että työttömyysturvaa pitää porrastaa niin, että se kannustaa vastaanottamaan työtä.
– Viesti on selvä. Odotan, että hallitus edistää asiaa tänä keväänä puoliväliriihessä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Hän viittaa tuoreen Työelämägallupin tuloksiin, jonka mukaan 59 prosenttia työllisistä kannattaa työttömyysturvan porrastamista. Neljännes vastaajista prosenttia vastustaa ja 16 prosenttia ei osaa arvioida asiaa. Kantar TNS kysyi asiaa Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1061 henkilöä.
Työttömyysturvan rahoittavat tällä hetkellä pääosin työnantajat ja työntekijät vakuutusmaksuilla. Veroilla rahoitetaan selvästi yli kolmannes, työttömyyskassojen jäsenmaksuilla vain reilut viisi prosenttia.
– Työttömyysturvan porrastuksella on yllättävän vahva työelämässä olevien tuki. Työttömyysturvan porrastus on myös tutkitusti tehokas keino lisätä työllisyyttä. Sitä ei voi olla käyttämättä, kun hallitus tekee työllisyystoimiaan, Pentikäinen jatkaa.
Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula vertaa nykytilannetta katteettomaan vakuutusturvaan.
– Tilanne on se, että kaikki työelämässä olevat maksavat vakuutusmaksuja, mutta eivät ole vakuutusturvan piirissä. Tämä on verrattavissa siihen, että maksat palovakuutusta, mutta kun tulipalo sattuu, et saa korvausta. Tällaista täydellisen epäoikeudenmukaista järjestelmää ei hyväksyttäisi missään muulla elämänalueella. Ei sitä pidä hyväksyä myöskään työttömyysvakuutuksessa, hän sanoo.
Kannatusta yleiselle ansioturvalle
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavat työttömäksi jäävistä vain ne, jotka kuuluvat johonkin työttömyyskassaan. Kaikki työntekijät maksavat työttömyysvakuutusmaksua, mutta eivät siis saa maksulle mitään vastinetta, jos eivät ole työttömyyskassan jäseniä.
Työelämägallupin tulosten perusteella 44 prosenttia työllisistä pitää hyvänä yleistä ansioturvaa, joka antaisi ansiosidonnaisen turvan myös niille, jotka eivät ole työttömyyskassojen jäseniä. Kolmannes pitää ideaa huonona ja 23 prosenttia ei osaa arvioida ehdotusta.
Asia sai kannatusta myös viime syksyn Yrittäjägallupissa, jonka tulosten perusteella valtaosa yrittäjistä kannattaa yleistä ansioturvaa kaikille työttömille.
Työelämägallupin mukaan yleinen ansioturva saa eniten kannatusta yrittäjiltä (62 %), ammattiliittoon kuulumattomilta (57 %), miehiltä (47 %) ja 18–29-vuotiailta (47 %). Eniten uudistusta kannatetaan alle 10 työntekijän ja vähiten yli 100 työntekijän työpaikoilla.
– Kyse on oikeudenmukaisuudesta. Koronakriisi on koetellut erityisesti sellaisia työntekijöitä, joilta puuttuu ansioturva. Jokaisen ansioturvan rahoittajalla on oikeus turvaan. Sitä ei pidä viedä järjestö- ja valtasyistä, Makkula sanoo.
Eläkeputken poistolle ei laajaa tukea
Sanna Marinin hallitus päätti viime vuoden lopulla poistaa niin kutsutun eläkeputken asteittain. Syynä oli tarve parantaa työllisyyttä.
Eläkeputkella tarkoitetaan työttömyysturvan lisäpäiviä eli ikääntyvien mahdollisuutta saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa eläkeikään saakka. Hallituksen tavoitteena on luoda 31 000 työllistä ja 10 000 – 12 000 lisätyöllistä tämän vuosikymmenen loppupuolelle mennessä. Uusia ratkaisuja tehdään kevään puoliväliriihessä.
Päätöstä pitää kyselyyn vastanneiden mukaan hyvänä alle viidennes (19 %) ja huonona lähes puolet (44 %) työllisistä. Vastaajista 38 prosenttia vastaajista ei osaa arvioida hallituksen päätöstä puoleen tai toiseen.
– Eläkeputkella on ollut laajaa kannatusta. Ymmärrän, että yksilön, myös työnantajayrittäjän, näkökulmasta sillä on ollut merkitystä, Mikael Pentikäinen kommentoi.
Eläkeputki ei poistu välittömästi, vaan ikärajaa nostetaan 61 ikävuodesta 65 vuoteen, jolloin eläkeputkella ei ole enää työllisyyden kannalta vaikutusta.
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi
Kuva: Getty Images
