Työnteon bonusuria kannattaa edistää kaikin keinoin
Kinkkinen tilanne työvoiman kohtaannossa jatkuu. Kun yhtäällä kärsimme työvoimapulasta, toisaalla tuuppaamme väkeä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Uusin esitys viimeksi mainitusta tuli ammattijärjestöjen keskusliitto SAK:lta. Etujärjestö haluaa mahdollisuuden 60–61-vuotiaille työntekijöille siirtyä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Työntekijälle 80 prosenttinen työaika kompensoitaisiin Työllisyysrahastosta, joten työntekijälle uudistus tarkoittaisi nykyisen tulotason säilymistä viidenneksen vähemmillä työtunneilla vähintään vuoden ajan. Uudistus tulisi koskemaan niitä vielä työelämässä olevia kuusikymppisiä, joilla ei ole ole mahdollisuutta jäädä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Ehdotustaan järjestö perustelee kuusikymppisten terveystilanteella, joihin etujärjestön mukaan tulee selvä taite noin 60 ikävuoden kohdalla, kertoo SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.
Kukapa avokätisestä tarjouksesta haluaisi kieltäytyä, mutta vakava kysymys on, keiden ajattelemme tekevän työt tulevina vuosikymmeninä Suomessa. Pienten lasten vanhemmille on hiljattain tehty päätös vanhempainvapaan pidennyksestä. Varhennettu vanhuuseläkeraja on tällä hetkellä 61 vuotta. Suomi kärsii ennen näkemättömästä työvoimapulasta jo nyt ja useat toimialat kertovat tarvitsevansa kymmeniä tuhansia uusia työtekijöitä vuosittain eläköityvien ikäluokkien tilalle. Sote-alan hoitajapula on akuutti ongelma. Ulkomaisen työvoiman merkittävä apu työvoimapulaan on haalean toiveen asteella. Etujärjestön esitys tarkoittaa käytännössä uusien osa-aikatöiden syntymistä, joiden määrän lisääntymistä järjestö samanaikaisesti paheksuu. Jos osa-aikatyö lisääntyy, samanaikaisesti Suomessa olisi kyettävä purkamaan niitä kannustinloukkuja, joihin niin monet osa-aikaiset työntekijät kompastuvat. Työn vastaanottaminen on monelle kannattavaa vain tietyillä tuntimäärillä ennen kuin työnteko leikkaa esimerkiksi asumistukea.
Tämän päivän boomerit ovat huomattavasti terveempiä.
Takaisin jutun alkuun. SAK:n näkemys viisi-tai kuusikymppisten henkilöiden terveydentilasta on tarpeettoman synkkä. Tämän päivän boomerit ovat huomattavasti terveempiä kuin muutama vuosikymmen sitten ja fyysiset työtehtävät ovat vähentyneet lähes kaikilta toimialoilta. Työssä jaksaminen on tärkeä asia ja se toki koskettaa kaiken ikäisiä työelämässä mukana olevia. Sen sijaan se, että työtä vähennetään tai henkilö siirtyy eläkkeelle, ei välttämättä ole ratkaisu ihmisen henkiseen jaksamiseen.
Työelämän bonusvaihe – työnteko eläköitymisen jälkeen voi tarkoittaa ihmiselle arkipäivän sosiaalisia suhteita, osallisuutta työyhteisöön, kehittymismahdollisuuksia ja uuden oppimista. Näin kertoivat eläkkeellä töitä tekevät henkilöt Suomen Eläkeliiton ja Eläkeliiton Pohjois-Savon piirin sekä Savon Yrittäjien yhteisessä Vankka kokemus käyttöön -tapahtumassa Kuopiossa pari viikkoa sitten. Odotimme paikalle muutamia kymmeniä, mutta Hotelli Iso-Valkeiseen tuli noin 150 työnteosta kiinnostunutta eläkeläistä.
Erilaisia rekrytapahtumia järjestetään jatkuvasti, mutta eläkeläiset ovat olleet kohderyhmänä harvemmin. Kannattaisi olla, sillä Kuopion paikalla olleet työnantajat kertoivat saaneensa enemmän kontakteja kuin odottivatkaan. Osallistujista tehty portfolio kertoo, että naisia oli 60% osallistujista, miehiä 40%. Ikäryhmistä suurin oli 65–69-vuotiaat, vajaa viidennes ikäryhmässä 60–64 vuotta tai 70–74 vuotta. Toimialoista kiinnostuksen ykköskohteeksi nousi kaupan ala (41%), mutta jopa neljännes vastaajista oli kiinnostunut sosiaali- tai kiinteistö -ja rakennus-alan töistä. Seuraavina tulivat terveysala, liikenne ja kuljetus.
Tilaisuudessa oman puheenvuoronsa pitänyt Osuuskauppa PeeÄssän työntekijä kertoi työskennelleensä 13 vuotta eläkkeelle jäämisen jälkeen. Virtaa ja vauhtia hänellä oli muillekin jakaa. Mahdollisuuksia työntekoon kannattaa edistää niiden eläkeläisten osalta, jotka oma-aloitteisesti haluavat tehdä töitä sillä intensiteetillä ja työtunneilla kuin itse haluavat. Tähän tavoitteeseen tarvitsemme työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöjen entistä tiiviimpää yhteistyötä.
Paula Aikio-Tallgren
Savon Yrittäjät
Toimitusjohtaja
Julkaistu Viikkosavossa 12.10.2022
